Viestintätoimisto House of PR toteutti keväällä 2010 toimittajakyselyn, jossa selvitettiin, millaisia muutoksia teknologinen kehitys digitaalisissa ympäristössä ja sosiaalisissa viestintäkanavissa tuo toimittajien työhön ja millä tavoin näitä kanavia hyödynnetään toimitustyössä.
Tutkimuskohteena olivat toimittajien näkemykset kaupallisesta viestinnästä ja siinä käytetyistä työkaluista. Tavoitteena oli selvittää toimittajien suhtautumista kaupalliseen viestintään, viestintätoimistojen toimintaan, viestinnän työkaluihin, sosiaaliseen mediaan, yleisösuhteen ylläpitämiseen ja palautteeseen toimittajan työssä.
Kyselyyn vastasi 19 toimittajaa, joista noin puolet oli päätoimittajia ja muut uutispäällikköjä sekä kulttuuri-, kotimaan-, ja taloustoimittajia.
Kyselyn mukaan viestinnän kaupallistuminen koettiin negatiivisena asiana, mutta lähes kaikki vastaajat kokivat saavansa tarvittavaa apua toimitustyöhön yritysten viestintäosastoilta. Valmiita viestintätoimistojen juttuja vastaajat käyttivät harvoin sellaisenaan, mutta yritysten järjestämiin tiedotustilaisuuksiin he osallistuivat useammin kuin muihin yritysten järjestämiin tapahtumiin. Nuoret toimittajat käyttivät sosiaalisen median palveluita työssään enemmän ja niiden avulla kartoitettiin pääasiassa mielipiteitä, juttuaiheita ja taustatietoa. Yleisösuhteita ja saamansa palautteen käsittelyä vastaajat hoitivat kuitenkin perinteisillä viestintävälineillä.
Viestinnän kaupallistuminen
Viestinnän kaupallistumista pidettiin toimittajien keskuudessa yleisesti huonona asiana, johon sosiaalinen media osaltaan vaikuttaa. Toimittajat pitivät erityisesti maatalous-, metsätalous- ja kalatalousaloja sekä taide-, viihde- ja virkistysaloja (42 % vastaajista) erityisen positiivisesti erottuvina toimialoina viestinnän hoitamisessa.. Myös rakennus- ja kiinteistöala (33 % vastaajista) koettiin viestinnällisesti muista positiivisesti erottuvina . Kun vastaajia pyydettiin antamaan esimerkki hyvin viestivästä yrityksestä, nimettiin Finnair onnistuvaa viestintää harjoittavaksi yritykseksi.
Yhteistyö viestintäosastojen ja –toimistojen kanssa
Kaikki vastaajat kokivat saavansa apua toimitustyöhön yritysten viestintäosastoilta (92 %), kun taas viestintätoimistoilta apua koki saavansa pienempi osa vastaajista (67 % ). Taustatietojen hankkimisessa toimittajat arvostivat eniten tiedotteita, lisä- ja taustamateriaalia sekä yritys- ja tehdasvierailuja. Toimittajista suurin osa (54 %) käytti harvemmin kuin 1-5 kertaa puolessa vuodessa viestintätoimistojen käyttämiä juttuideoita sellaisenaan, mutta he kokivat ne kuitenkin hyvinä tiedonlähteinä. Yritysten järjestämistä vierailuista, seminaareista ja tiedotustilaisuuksista toimittajat kävivät useimmin tiedotustilaisuuksissa (30 % 1-3 kertaa kuussa). Osallistumisen järjestettyyn tapahtumaan ratkaisee tapahtuman sisältö, aihe ja haastateltavissa olevat henkilöt. Noin puolet vastanneista pystyi ottamaan jutunteon yhteydessä vastaan yrityksen kustantamia matkoja, majoitusta tai ruokailua.
Sosiaalisen median käyttö toimittajien keskuudessa
Kyselyyn vastanneista toimittajista 46 % käytti sosiaalisen median palveluita työssään harvemmin kuin viikoittain ja 8 % lähes jokaisessa työtehtävässään. Ikä korreloi sosiaalisen median palveluiden runsaan käytön kanssa. Kaikki harvemmin kuin viikoittain sosiaalisen median palveluita käyttäneistä olivat yli 50-vuotiaita, kun taas useammin niitä työssään käyttävät olivat iältään nuorempia.
Pääasiassa sosiaalisen median palveluita käytettiin mielipiteiden, tiedon ja aiheiden kartoittamiseen. Toimittajat olivat eniten kiinnostuneita sosiaalisessa mediassa viesteistä, joiden kirjoittajan motivaatiotekijä oli tuotteeseen tai viestiin liittyvä. Tuotteen ollessa motivaatiotekijänä tuotteen käyttö yksinään ei riitä helpottamaan sen hankkimisesta ja käytöstä aiheutunutta jännitystä, vaan kuluttajan on saatava puhua siitä. Itse viestin ollessa motivaatiotekijänä puhe tuotteesta perustuu sen esittelyyn mediassa, eikä välttämättä liity lainkaan puhujan omiin kokemuksiin. Kyselyn mukaan toimittajat eivät osallistu keskusteluihin vastaamalla kommentteihin tai aloittamalla uutta keskustelua vaan seuraamalla jo käynnissä olevaa keskustelua. Toimitustyön kannalta tärkeimmikssosiaalisen median palveluiksi vastaajat kokivat sisällöntuottopalvelut (Wikit, kuten esimerkiksi wikipedia, wikispaces, google docs, pbworks). Vastaajat käyttivät erilaisiin tarkoituksiin myös facebookia, blogeja ja keskustelupalstoja.
Sosiaalinen media vie uskottavuutta
Noin puolet vastaajista oli sitä mieltä, että median uskottavuus kärsii tai tulee kärsimään sosiaalisen median vaikutuksesta. Vain pieni osa vastaajista oli sitä mieltä, että sosiaalinen media ei vaikuta negatiivisesti journalistiseen päätösvaltaan. Toimittajat kokivat, että sosiaalisella medialla on rooli journalismin laadussa ja määrässä. Vaikka sosiaalisessa mediassa kaikilla on mahdollisuus julkaista sisältöä, koettiin lukijoiden luottamuksen ylläpitäminen edelleen mahdolliseksi. Vastaajien mielestä tämä onnistuu, jos journalismi säilyttää ammattitaitoisen tavan tehdä tiedonvälitystä.
Yleisösuhteen ylläpitäminen ja yleisöpalaute
Yleisösuhteen ylläpitämisessä käytettiin vastaajien keskuudessa perinteisiä viestintävälineitä, kuten puhelinta ja sähköpostia. Osa vastaajista oli myös mukana keskustelupalstoilla. Vastaajista suurin osa pyrki myös käsittelemään ja vastaamaan kaikkeen heille suunnattuun palautteeseen, jota lähes kaikille tuli omien juttujen osalta henkilökohtaisesti. Lähes kaikki myös käsittelivät palautteen yhdessä toimituksen kanssa
 |
Autor: admin Date: June 22nd, 2010 Tags: sosiaalinen media, teknologia, toimittajatyö, tutkimus |